www.ilosanomapiiri.fi    

JEESUS, PARANTAJAMME
13. sunnuntai helluntaista (3. vsk.): Joh. 9:1-7, 18-23 ja 35-43 (käsikirja 1-7 ja 39-41)

Taustaa: Tuskin mitään toista Jeesuksen ihmettä ihmeteltiin yhtä paljon kuin sokeana syntyneen parantamista (vrt. 9:32; 10:21; 11:37). Sokeana syntyneen ihmisen silmät ovatkin yleensä surkastuneet; muut aistit – varsinkin kuulo – sen sijaan toimivat erittäin hyvin. Ennen sokean kohtaamista Jeesus oli juuri lähtenyt pyhäköstä (8:59).

Jakeet 1-3

Jakeet 4-5

Jakeet 6-7

Jakeet 18-23 kuvaavat vanhempien reaktiota. Sitä ennen on kerrottu, miten vihamielisesti fariseukset suhtautuivat tähän ihmeeseen. Huomatkaa, että synagogasta erottaminen tarkoitti koko yhteisöstä erottamista. Esimerkiksi häitä ja hautajaisia ei voitu järjestää muuten kuin synagogan yhteydessä.

Jakeet 35-43 kertovat parantuneen miehen ja Jeesuksen toisesta kohtaamisesta. Sitä ennen parantunut oli jo heitetty ulos synagogasta (34b).

Ilosanoma: Jeesuksen piti kokea helvetin pimeys ristinpuulla, vaikka hän on maailman valo. Hän suostui siihen voidakseen pelastaa sinut tuosta lopullisesta pimeydestä. Oma kärsimyksesi ja rakkaittesi kärsimys on annettu teille siksi, että Jumalan teot tulisivat teissä julki ja että teidän silmänne aukenisivat näkemään Jeesuksen valon.

© www.ilosanomapiiri.fi