KAHDEN VALTAKUNNAN KANSALAISENA
24. sunnuntai helluntaista (3. vsk.): Matt. 17:24-27

Taustaa: Jeesus seurueineen on juuri palannut kotiin Pohjois-Galilean matkalta. Pietari ei ehdi hengähtää matkan vaivoista, kun verokarhu jo koputtelee hänen ovelleen. Talossa asuvat paitsi Pietari perheineen ja anoppeineen myös hänen veljensä Andreas ja lisäksi Jeesus. Verokarhu ei ole roomalainen, vaan juutalainen. Keskustelu tapahtuu talon pihalla, perheen ja Jeesuksen ollessa sisällä. Mooseksen lain mukaan temppeliveroa eli sovitusmaksua piti maksaa jokaisen yli 20-vuotiaan miehen. Sillä ylläpidettiin temppeliä ja uhrilaitosta. (2. Moos. 30:12-13.) Jeesuksen aikaan tuo vero oli kaksi drakmaa eli kahden päivän palkka. Meidän tulotasossamme summa vastaisi ehkä paria sataa euroa.

Jakeet 24-25a. Lukekaa jakeet molemmista käännöksistä. Verbimuoto jakeessa 24 tarkoittaa: "Maksaako hän yleensä? Onko hän jo maksanut?"

Jakeet 25b-26. Antiikin ajalta ei tunneta kuninkaita, jotka olisivat verottaneet lapsiaan. Päinvastoin, verotulothan menivät suureksi osaksi kuninkaan ja hänen perheensä kassaan.

Jae 27. Hopearaha oli 4 drakman eli täsmälleen kahden hengen temppeliveron arvoinen.

Kokoavat kysymykset

Ilosanoma: Jeesus oli se temppeli, jossa ihmisten synnit sovitettiin. Hän oli myös ylimmäinen pappi ja uhri samalla kertaa. Pian tämän jälkeen hän maksoi omalla verellään kaikkien ihmisten temppeliverot, mätkäytykset, rästit ja sovitusrahat. Meidän tilillemme tämä omaisuus siirretään uskon ja kasteen kautta.

© www.ilosanomapiiri.fi