Aluksi: Tekstimme mies oli ilmeisesti ollut kuulovammainen varhaisesta lapsuudestaan asti, koska hän ei pystynyt kunnolla puhumaan. Hän ei ollut koskaan pystynyt kommunikoimaan toisten kanssa, koska tuohon aikaan ei ollut olemassa yhtenäistä viittomakieltä. Jesaja oli ennustanut 700 vuotta aikaisemmin, että Messias saisi kuurot kuulemaan ja mykät puhumaan (37, vrt. Jes. 35:5).
1. Mikä sinulle olisi vaikeinta, jos menettäisit yhtäkkiä kuulosi?
2. Kuvittele, millainen kuulovammaisen miehen lapsuus oli ollut.
3. Millainen oli aikuiseksi kasvaneen kuulovammaisen arkipäivä verrattuna ikätovereiden arkipäivään?
4. Mikä oli niiden ihmisten motiivi, jotka toivat kuuron Jeesuksen luo – esittäkää eri vaihtoehtoja (32)?
5. Tuohon aikaan parantajat laskivat yleensä kätensä parannettavan päälle. Miksi Jeesus ei parantanut kuuroa sillä tavalla kuin tuojat pyysivät (32b ja 34)?
6. Miksi Jeesus vei kuuron pois väkijoukon keskeltä (33a)?
7. Yleensä lapselta menee kolme vuotta, ennen kuin hän oppii kielensä keskeisen sanavaraston. Miten on mahdollista, että tämä mies "oppi" puhumaan sujuvasti yhdessä hetkessä?
8. Mistä syystä Jeesus olisi tahtonut ihmisten vaikenevan ihmeteoistaan?
9. Mitä ihmiset Jeesuksesta nyt ajattelivat; uskoivatko he hänen olevan Messias (37)? Perustelkaa vastauksenne.
Ilosanomakysymys: Jeesuksen ja hänen Isänsä välinen syvä kommunikaatio katkesi Jeesuksen riippuessa ristillä. Tämä oli se hinta, joka Jeesuksen piti maksaa siitä, että me syntiset saamme puhua Jumalalle ja kuulla hänen ääntään Raamatussa. Mitä tämä tosiasia sinulle merkitsee?
Selitys: Jeesus oli juuri tehnyt ainoan ulkomaanmatkansa Välimeren rannalle ja palannut sieltä Galileaan. Jossain Tiberian järven rantakaupungissa hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan. Mies oli paitsi kuuro myös melkein mykkä. Hän osasi mongertaa vain joitakin sanoja. Tämähän tarkoittaa, että hän oli kuullut jonkin aikaa ollessaan lapsi. Sitten hän oli kuuroutunut ja joutunut omaan hiljaisuuden maailmaansa. Kielen kehitys oli loppunut, eikä käsitteille löytynyt enää sanoja.
Millaista lie ollut kuuron lapsen elämä tuohon maailmanaikaan? Viittomakieltä ei ollut olemassa, eikä poikaa siis voitu opettaa. Kieltoja ja käskyjä ei voitu perustella. Työntekoa voitiin neuvoa vain kädestä pitäen. Isä ja äiti eivät tienneet, mitä heidän lapsensa päässä liikkui ja päinvastoin. Ajatusten vaihtaminen oli mahdotonta.
Luultavasti toiset lapset kiusasivat kuulovammaista poikaa. Koska hän ei ymmärtänyt pelin sääntöjä, hänet ajettiin pelistä pois. Lapset voivat olla hyvin julmia toisilleen. Kun muut pojat menivät synagogakouluun, jäi kuuro poika kotiin. Hän ei oppinut mitään Jumalasta eikä hänen sanastaan. Jos hän pääsi joskus pääsiäisjuhlille Jerusalemiin, ei hän niiden seremonioista paljoa ymmärtänyt. Aikuiseksi kasvettuaan muut kylän pojat solmivat avioliiton, paitsi kuulovammainen. Se oli kipeä asia, sillä tuohon aikaan suvun jatkaminen oli elämän tärkein tarkoitus.
Ystäväni, jos sinun lapsellasi on jokin vamma, niin ymmärrät varmaan tuon perheen surut paremmin kuin hyvin. Tulevaisuus pelottaa: miten lapseni selviää, saako hän ystäviä, saako hän työpaikan, saako hän aviopuolison? Saako hän elämisen arvoisen elämän? Jos sinä tietäisit, että Jeesus olisi tällä hetkellä tavattavissa vaikkapa jossain Timbuktussa, niin varmaan veisit lapsesi sinne apua saamaan. Maksoi mitä maksoi.
Entä sinä, jolla ei ole ketään tavalla tai toisella vammautunutta läheistä, miten sinä kohtelet erilaista ihmistä? Yritätkö vältellä häntä? Ja miten opetat lapsesi kohtelemaan erilaisia lapsia? Neuvotko häntä ryhtymään heidän kaverikseen? Opetatko hänelle, että kiusaaminen on Jeesuksen mielestä yhtä paha synti kuin tappaminen?
Kuuro mies ei tuntenut Jeesusta, eikä tiennyt mitään hänen voimateoistaan. Joku perheenjäsen oli kuitenkin niistä kuullut ja päättänyt viedä hänet Jeesuksen luo. Kun lähdettiin liikkeelle, ei kuurolle voitu selittää, minne oltiin menossa ja miksi. Mies ei tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuisi, ja oli rauhaton. Hän inhosi joukkopaikkoja, koska törmäili siellä ihmisiin ja tunsi olonsa ulkopuoliseksi.
Tuojilla oli sapluuna valmiina sen suhteen, miten heidän kuulovammainen ystävänsä pitäisi parantaa. Jeesusta pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. (32). Siihen aikaan parantajat toimivat juuri tuolla tavalla. Jeesus kuitenkin toimi toisin. Hän ei asettanut käsiään miehen pään päälle. Sen sijaan hän tarttui miehen käteen ja läksi kuljettamaan häntä johonkin tuntemattomaan paikkaan.
Kumma kyllä, kuulovammainen ei vastustellut vähääkään. Hän suostui eroamaan tuojastaan, ja lähtemään tuntemattoman taluttajan mukaan. Tilanne ei näyttänyt häntä pelottavan. Miten se on mahdollista, miten Jeesus sai sen aikaan?
Jotain oli tapahtunut tuon hiljaisuuden maailmassa eläneen kuuron sydämessä. Hän oli tajunnut, että hänen käteensä tarttunut mies oli hyvä ihminen. Tuntematon taluttaja ei halveksinut häntä. Ei, taluttajalla oli jokin hyvä suunnitelma hänen varalleen. Kuuro ei ehkä osannut muotoilla ajatuksiaan näin selvästi, sillä hänellä ei ollut sanoja, millä ajatella. Jotenkin hän silti vaistosi Jeesuksen sydämen lämmön itseään kohtaan.
Usko on sitä, että menemme hätämme ja syntimme kanssa Jeesuksen luo. Kuurolla ei ollut uskoa, kun hänet tuotiin Jeesuksen eteen. Ei hän tullut sinne omasta halustaan eikä omasta aloitteestaan. Mutta kun hän sitten kohtasi Jeesuksen, antautui hän luottavaisesti tämän kuljetettavaksi. Se tarkoittaa, että pieni uskon kipinäinen oli jo syttynyt hänen sydämeensä.
Miksi Jeesus sitten kieltäytyi tekemästä, kuten kuuron tuojat häneltä pyysivät? Miksei hän parantanut miestä ihmisjoukon keskellä, asettamalla käsiään hänen päälleen? Siksi, että Jeesus tahtoi kuuron ymmärtävän, mitä hänelle tapahtui. Hän halusi solmia henkilökohtaisen kontaktin kuulovammaisen miehen kanssa.
Jeesus ei koskaan parantanut ihmisiä kuin liukuhihnalta. Parantamiskokousten jonot eivät olleet häntä varten. Jokainen hänen parantamisihmeensä oli erilainen. Toisinaan Jeesus kosketti parannettavaa, toisinaan hän vain puhui tälle. Joskus hän ei edes ollut paikalla ihmeen tapahtuessa. Joka kerran Jeesus halusi kuitenkin solmia aidon ihmissuhteen parannettavan kanssa ja herättää uskon tämän sydämeen. Mutta miten se voisi tapahtua kuulovammaisen kohdalla; eihän hänellä ollut kieltä, millä kommunikoida?
Kun oli päästy jollekin sivukujalle eikä ihmisiä pyörinyt enää ympärillä, Jeesus pysähtyi. Kuulovammainen katsoi häneen kysyvästi. Silloin tapahtui jotain, mikä todistaa vahvasti evankeliumien luotettavuuden puolesta. Jos apostolit olisivat sepittäneet Jeesuksen ihmeteot omasta päästään, eivät he olisi ikinä osanneet keksiä tällaista juttua.
Kävi nimittäin niin, että Jeesus kehitteli siltä seisomalta yksinkertaisen merkkikielen. Sen avulla hän pystyi selittämään kuurolle, mitä aikoi tehdä. Markus kertoo: Jeesus pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. (33) Sylkeä pidettiin tuohon aikaan lääkkeenä. Varmaan äiti oli voidellut kuulovammaisen poikansa naarmuja syljellään. Nyt kuuro ymmärsi, että hänen edessään seisova mies puhui hänen vammastaan – korvista, jotka eivät kuulleet ja kielestä joka ei puhunut. Aivan ilmeisesti tuntematon mies aikoi parantaa ne kaikki.
Mutta Jeesus keksi vielä kaksi muutakin "viittomakielen" merkkiä. Ensin hän katsahti taivaalle. Kuuro ymmärsi, että sieltä aiottiin nyt pyytää hänelle apua. Hänen edessään seisova mies aikoi toimia taivaallisten voimien avulla. Lopuksi Jeesus vielä huokaisi. Ele oli täynnä empatiaa ja sympatiaa. Sen avulla Jeesus osoitti ymmärtävänsä, miten vaikeaa kuulovammaisen elämä oli ollut. Miten yksinäisiä ja miten toivottomia olivat olleet pitkät hiljaisuuden vuodet. Tuossa huokauksessa kuuro mies kohtasi Jeesuksen rakkauden.
Olisiko kukaan voinut keksiä parempaa viittomakieltä kuin nuo Jeesuksen käyttämät neljä merkkiä olivat?
Lopuksi Jeesus sanoi kuurolle yhden painavan sanan: effata – aukene! Markus on tallettanut evankeliumiinsa tämän sanan paitsi kreikaksi myös Jeesuksen puhekielellä eli arameaksi. Se oli ensimmäinen sana, jonka kuuro kuuli sitten varhaislapsuutensa. Sillä hetkellä hänelle tapahtui kaksi ihmettä. Ensinnäkin hänen korvansa aukenivat ja toiseksi hän oppi hetkessä kokonaisen kielen.
Mädäntyneet kuuloluut, vaurioitunut kuulohermo ja rikkoontunut tärykalvo korjaantuivat uuden veroisiksi. Mutta yhtään pienempi ihme ei ollut sekään, että miehen aivoihin ohjelmoitui koko aramean kieli. Tavallisesti lapsi tarvitsee pari kolme vuotta oppiakseen puhumaan, ja senkin jälkeen hän opettelee uusia sanoja vielä pitkään. Ääntämystäkin pitää harjoitella, ennen kuin ässät ja ärrät menevät oikein. Tämä mies oppi koko paketin yhdessä silmänräpäyksessä: sanat, kieliopin ja ääntämyksen, ässät ja ärrät. Tekstimme kertoo, että hän puhui selvästi.
Mitä sanoi sukulainen, kun Jeesus talutti jostain sivukadulta hänen eteensä kuulevan ja puhuvan miehen? Mitä sanoi ihmisjoukko? Markus kertoo: Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: "Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan." (37).
Moni asia muuttui nyt entisen kuuron elämässä? Hän voi vaihtaa ajatuksia ihmisten kanssa. Hän voi kuunnella Jeesuksen puheita. Hän voi tutustua perheeseensä sanojen tasolla. Hän voi oppia lukemaan. Hän voi käydä synagogassa kuulemassa Jumalan sanaa. Hän voi ehkä solmia avioliitonkin.
Monen meidän perheessämme on kommunikaatio-ongelma. Vaikka kaikilla perheenjäsenillä olisi erinomainen kuulo, niin sanat voivat olla harvassa ja suhteet solmussa. Puhumme toistemme ohi tai pidämme mykkäkoulua. Suutumme ja riitelemme. Lopulta emme tiedä, mitä aviopuolisomme tai lastemme sydämessä liikkuu. Voisiko Jeesus sanoa parantavan effata-sanansa meidänkin perheellemme?
Kyllä hän voi. Ensin hän kuitenkin tahtoisi johdattaa meidät hälinän keskeltä paikkaan, jossa voimme kohdata hänet kaikessa rauhassa. Ihmissuhteiden solmu voi aueta sitäkin kautta, että opettelemme ensin kuuntelemaan Jeesuksen ääntä ja puhumaan hänelle.
Varaa siis itsellesi hiljainen hetki Jeesuksen kanssa joka aamu. Avaa Raamattusi ja kuuntele Vapahtajan ääntä. Alleviivaa tekstiä. Kirjoita jokin oivalluksesi muistivihkoon. Ryhdy pitämään kotihartautta. Lue ruokapöydässä vaikkapa jotakin hartauskirjaa. Tai aloita kodissasi ilosanomapiiri. Ja kun sunnuntai tulee, mene ehtoolliselle. Ehtoollispöydässä Jeesus koskettaa sinunkin kieltäsi. Ota solmuun mennyt läheisesti mukaasi ja vie hänetkin Jeesuksen luo, kuten kuuron omaiset tekivät.
Jokaisella Jeesuksen tekemällä ihmeellä oli hintalappunsa. Mitä se siis maksoi Jeesukselle, että hän paransi kuulovammaisen? Se maksoi hänelle hänen kommunikaationsa taivaallisen Isän kanssa. Isän ja Pojan yhteys katkesi, kun Jeesus riippui ristillä. Silloin Isä ei enää kuullutkaan Poikansa ääntä. Jeesus joutui huutamaan vaikenevalle taivaalle: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Se oli hinta, jonka Jeesuksen oli maksettava kuuron miehen synneistä. Samoin sinun perheesi kommunikaatio-ongelman aiheuttaneista synneistä.
Mutta pääsiäisaamuna kaikui Jeesuksen haudalla suuri EFFATA! Hauta aukeni ja kuolema voitettiin. Ja kun Jeesus tulee takaisin, kaikuu sama EFFATA meidänkin hautojemme yli. Se on uuden luomisen päivä, jolloin kaikki Jeesukseen uskovat saavat uuden ruumiin, mukaan luettuina uudet korvat ja uuden kielen.
Silloin meidänkin kommunikaatio-ongelmamme ratkeavat lopullisesti. Silloin häviää viimeinenkin solmu meidän ja rakkaittemme väliltä. Silloin me tunnemme täydellistä rakkautta heitä kohtaan ja tulemme itse täydellisesti kuulluiksi ja rakastetuiksi. Silloin me myös tunnemme Vapahtajamme sydämen ja osaamme rakastaa häntä koko sydämestämme.
Siihen päivään ei ole enää pitkä aika. Tule, Herra Jeesus!
© www.ilosanomapiiri.fi