Päivän Luukas

109. 7:48-50

48. Ja hän sanoi naiselle: "Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi."

49. Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: "Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi."

50. Mutta Jeesus sanoi naiselle: "Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa."

Kertomuksella Jeesuksesta ja syntisestä naisesta fariseus Simonin kodissa perustellaan kahta erilaista vanhurskauttamisoppia. Vanhurskauttamisoppi tarkoittaa sitä oppia, joka vastaa kysymykseen: Kuka pääsee taivaaseen? Roomalaiskatoliset sanovat: Katsokaa nyt, pelastumiseen tarvitaan SEKÄ usko ETTÄ rakkaus. Eihän usko yksin riittänyt syntisen naisenkaan kohdalla; hänen oli myös rakastettava Jeesusta.

Jeesus kuitenkin sanoo aivan selvästi tekstimme naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut." Usko - ei rakkaus! Nainen rakasti Jeesusta, koska oli saanut syntinsä anteeksi. Ei hän suinkaan saanut syntejään anteeksi siksi, että rakasti. Näiden kahden väitteen välillä on suunnaton ero. Myös vertauksessaan rahanlainaajasta Jeesus oli selvästi ilmoittanut, kumpi on ensin, muna vai kana. Se rakastaa paljon, joka on saanut paljon anteeksi. Ei toisinpäin.

Rakkaus ei ole vanhurskauttamisen ehto, vaan sen seuraus. Ihminen, joka on saanut Jeesukselta suuret syntinsä anteeksi, ei voi olla rakastamatta häntä. Mutta jos joltakulta vaaditaan jo heti kättelyssä: sinun on rakastettava Jeesusta, että pelastuisit, silloin käy pelastuminen perin vaikeaksi. Kuka meistä voi siinä tapauksessa olla varma taivaaseen pääsystään? Tätä tarkoittaa, kun sanomme, että syntinen vanhurskautetaan yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jeesuksen tähden.

Jeesus sanoo sinulle tänä päivänä: "Uskosi on sinut pelastanut. Mene rauhaan."

Kirjasta Mailis Janatuinen: Jää luoksemme – Sana Luukkaan evankeliumista vuoden joka päivälle. Perussanoma, 2000. (Nettiversion paasto- ja pääsiäisaika on sovitettu kuluvan vuoden kalenteria vastaavaksi.) © www.ilosanomapiiri.fi