Viikon juttu
Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.
Kirje Afrikasta (18.2.2021)
Hei Mailis, minulla on sinulle hyviä uutisia täältä Botswanasta. Lähetys- ja puheterapiaharjoitteluni täällä on aivan lopuillaan, ja ilokseni voin kertoa, että ilosanomapiiri on Maunissa otettu vastaan kiitollisin ja hurmaantunein mielin.
Alkukesästä tuntui, etten pääse seurakunnan elämään mukaan lainkaan, vaikka kuinka itse yritin, ja siksi ilosanomapiirin esitteleminenkin jäi viime tinkaan. Lisäksi elin siinä uskossa, että menetelmä olisi jo jokseenkin tuttu täällä, kuten minulle oli kerrottu, mutta kävi ilmi, että kukaan ei tiennyt siitä mitään.
Eräänä sunnuntaina pääsin seurakunnan mukana vankilavierailulle, ja samana iltana minulle tuli vahva olo, että vankilaan minun on ilosanomapiirin kera mentävä. Harvoin tunnen selkeästi Jumalan johdatusta, mutta tässä asiassa sen vahvasti tunsin. Yhtään estettä ei järjestelyissä tullut, vaan pääsin ensi tilassa vankilaan pitämään ilosanomapiiriä 20:lle miesvangille, jotka hämmästyksekseni eivät pahemmin naureskelleet minulle, nuorelle valkoiselle tytölle, vaan vastasivat kaikkiin kysymyksiin.
Otin piiriin vain 8 miestä ja loput istuivat kuunnellen, mutta jopa nämä kuuntelijat osoittivat suurta mielenkiintoa. Piirin jälkeen he itse pyysivät minua tulemaan uudelleen, ja toisen kerran mennessäni suosio oli yhtä suuri.
Ennätän vankilaan vielä kerran, jonka jälkeen paikallinen pappi lupasi jatkaa käyntejä — aion tosin kouluttaa vielä vankilasta muutamia vetäjiä, jotta seurakunnan mukanaolo ei ole välttämätöntä. Lisäksi vangeille on hankittava raamattukirjasto.
Mukanani vankilassa tulkkeina ja seurakunnan edustajina olleet työntekijät ja vapaaehtoiset kehuivat menetelmää taivaisiin; menetelmä on kuulemma "awsome" ja se avasi heille uudenlaisen ja erittäin käyttökelpoisen tavan lukea Raamattua. He aikovat käyttää piiriä jatkossa leireillä ja kaikissa muissakin mahdollisissa tilanteissa. Yritin puolustaa myös sitä, että viikoittaisia kodeissa kokoontuvia raamattupiirejä saataisi synnytettyä tavallisten seurakuntalaisten keskuuteen.
Olen nyt kouluttanut ilosanomapiirin asiantuntijoiksi kolme seurakuntalaista, joista kaksi avainasemassa olevaa (diakoni sekä pastori) ovat todella innoissaan tästä menetelmästä ja aikovat levittää sitä Botswanan luterilaiseen kirkkoon. Mahtavaa! Lähettämäsi opastus-dvd:t sekä materiaali ovat olleet kultaakin kalliimpia, sillä kirkolla ei ole nettiä saatikka printteriä — jahka pääsen itse Suomeen, lähetän tänne lisää printattuja materiaaleja.
Työntekijät pyysivät välittämään mitä lämpimimmät ja kiitollisimmat terveiset sinulle. Omasta puolestani tahdon myös kiittää sinua ilosanomapiirin kehittämisestä — on ollut todellinen ilo, että minäkin, jolla lahjoja ei raamatun opettamiseen ole, olen voinut olla välikätenä viemässä menetelmääsi sitä tarvitseville. Miten ihanaa on ollut nähdä oivaltamisen ja keskustelun iloa osallistujissa! Olen itse saanut tästä työstä niin paljon.
Lämpimin terveisin SL (Helsingin Opkosta)
Jälkikirjoitus MJ:ltä. Sain tämä kirjeen vuonna 2011. Kysyin äskettäin kirjoittajalta, onko hän kuullut, mitä ilosanomapiirille sen jälkeen tapahtui Botswanassa. Kyllä, vielä vuoden kuluttua vierailustaan SL sai viestin, että toiminta jatkuu vankilassa ja seurakunnissa. Sen jälkeen yhteydenpito on hiipunut.
Me ilosanomapiirin ystävät kuitenkin iloitsemme siitä, että jossakin afrikkalaisessa vankilassa on ilosanomapiiri pyörinyt vaikkapa vain vuodenkin verran. Eikö totta?
Edelliset
- Kansainvälistyvä maailma — yksi usko (4.2.2021)
- Kuka on ulkokullattu? (26.1.2021)
- Anna minä autan! (19.1.2021)
- Kaksi uskoa (12.1.2021)
- Lisää...