Viikon juttu
Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.
Kuka on ulkokullattu? (26.1.2021)
Puhe Katsumadan seurakunnassa Japanissa 31.8.1997
Uskonnollisen saastaisuuden välttäminen oli fariseuksille sydämen asia. Vanhan testamentin mukaan ihminen saattoi saastua koskiessaan kuolleeseen, spitaaliseen tms. Siinä tilassa ei kenelläkään ollut lupa lähestyä Jumalaa.
Fariseusten mielestä rituaalisten pesujen suorittaminen oli siis oikean uskovaisen merkki. Ja nyt Jeesus käänsikin asian päälaelleen: vaikka miten pesisit itseäsi ja palvelisit Jumalaa, se ei hyödyttäisi sinua yhtään, jos sydämesi olisi hänestä kaukana. On siis kysymys sydämestä. Ulkokullattu on se, jonka käytös on oikea, mutta sydän väärä.
Ulkokullatun tunnistaa ulkonaisen ja sisäisen olemuksen ristiriidasta. Sanat ja teot eivät täsmää. Ulkokullattu myös tekee Jumalan käskyn tyhjäksi omilla selityksillään ja säännöillään. Hän madaltaa rimaa sen verran, ettei käsky voi häntä tuomita. Ulkokullattu luulee, että pahuus tulee hänen ulkopuoleltaan. Hän ei näe, että pahuus asuu jo valmiiksi hänen sydämessään.
Jeesus sanoi: "Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys. Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen." (Markus 7:21-23.)
Vertaus fariseuksesta ja publikaanista puhuu kahdesta ihmisestä, joista toinen toisen sydän oli Jumalasta kaukana, toisen häntä lähellä. Koko maailma luuli, että fariseus rakasti Jumalaa ja oli hänen ystävänsä — mutta hän olikin ulkokullattu. Hän ei maininnut rukouksessaan yhtään Jumalan hyvää tekoa, vaan luetteli vain omia tekojaan.
Vain sen sydän on lähellä Jeesusta, joka tarvitsee häntä sydämensä saastan puhdistajaksi. Publikaani tarvitsi. Tarvitsetko sinä? Siihen ei tavallinen pesuvesi riitäkään, siihen tarvitaan verta.
Itse asiassa Jeesus imi itseensä jo kastevedessään koko maailman saastaisuuden. Ristillä riippuessaan hän oli maailman saastaisin ihminen. Mutta se veri, jonka hän silloin vuodatti, on voimallinen puhdistamaan meidän sydämemme — ja sitä meille tarjotaan ehtoollispöydässä joka sunnuntai.
Kanna siis taas ensi sunnuntaina siihen pöytään myös se ulkokultaisuus, johon olet monta kertaa langennut. Niin teen minäkin.
Edelliset
- Anna minä autan! (19.1.2021)
- Kaksi uskoa (12.1.2021)
- Daavidin huonetta ja sukua, osa 2/2 (27.12.2020)
- Daavidin huonetta ja sukua, osa 1/2 (18.12.2020)
- Joulujuhla ilman joulukoristeita (11.12.2020)
- Viimeinen tuomio, osa 2/2 (4.12.2020)
- Viimeinen tuomio, osa 1/2 (26.11.2020)
- Vaikea neljäs käsky (19.11.2020)
- Lisää...