Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.



Skandaalit hengellisissä järjestöissä (29.10.2020)

(Tämä juttu on otettu kirjastani Ihmisen käyttöohjeet, sen kolmannesta painoksesta, joka ilmestyy vuonna 2021.)

Kirjoitettuani kirjan Nainen ja hänen miehensä sain muutamia yhteydenottoja naisilta, jotka kokevat tulleensa seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi kristillisissä piireissä. Joku Jumalan valtakunnan työntekijä, opettaja, saarnamies tai vastuunkantaja oli ylittänyt sopivaisuuden rajat.

Minun oli alkuun vaikea uskoa tuollaista kaksinaamaisuutta todeksi. Miten mies, joka saarnaa Jumalan sanaa, voi samalla houkutella kylmäverisesti jotakuta naista, jopa nuorta tyttöä, sänkyynsä? Syy tällaisissa tapauksissa on kokonaan houkuttelijan, vaikkei hän edes turvautuisi fyysiseen väkivaltaan. Hänhän käyttää hyväkseen asemaansa ja toisen ihmisen luottamusta (esim. sielunhoitosuhteessa).

Samaa tapahtuu myös pojille. Kyllä heitäkin houkutellaan seksisuhteisiin kristillisissä piireissä. Hyväksikäyttökokemus tuhoaa paljon nuoren ihmisen elämästä. Syvä masennus ja alemmuudentunteet saattavat seurata häntä vuosikymmenet. Parisuhteet eivät ole helppoja.

Jos tätä juttua lukee nyt joku, joka on joutunut kristillisissä piireissä hyväksikäytön uhriksi, annan hänelle yhden hyvän neuvon: Mene puhumaan asiasta sen järjestön tai seurakunnan johtajalle, jonka palkkalistoilla kyseinen hyväksikäyttäjä oli asian tapahtuessa. Vaikka tapaus olisi lain mukaan vanhentunut, se kannattaa vetää esiin varoitukseksi niille, jotka tuntevat ehkä kiusausta tämäntapaisiin synteihin. Asian hyssytteleminen antaa hyväksikäyttäjille vain mahdollisuuden jatkaa tekosiaan. Kristillinen kirkko tai järjestö ei kaadu siihen, että totuus tulee julki. Siihen se saattaa kaatuakin, että vääryyttä hyssytellään ja se päätyy median lööppeihin. Jeesus ei hyssytellyt, kun oli synnistä kysymys.

Ja vielä sananen sinulle, joka olet kuullut epämääräisiä juttuja jostakusta Jumalan valtakunnan työntekijästä. Älä levitä juoruja, vaan mene puhumaan kyseenä olevan henkilön esimiehelle. Ottakoon hän selville, ovatko nuo jutut totta vai valhetta.

Mutta, kuten sanottu, naiset eivät suinkaan ole aina vain uhreja. Nykyään meidän naisten on helppo kostaa vanhat kalavelkamme jollekulle miehelle väittämällä joutuneemme seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Juuri siksi asia onkin tutkittava, ennen kuin se päästetään julkisuuteen. Kuten eräs kolmen pojan äiti asian ilmaisi: "Ihmiskuva, jossa nainen on vain väkivaltaan kykenemätön uhri ja mies vain paha, väkivaltaan syyllistyvä törkimys on virheellinen, kauhistuttava ja niin naisen kuin miehenkin ihmisarvoa alentava."

Hyvä lukijani, sanot ehkä, ettet voi himoillesi mitään. Uskalla nyt kuitenkin edes tämän kerran katsoa silmiin sitä, mitä sen tien päästä löytyy. Himo vie sinulta sinun elämäsi. Se saa sinut toimimaan tavalla, jota häpeät ja joudut salailemaan toisilta. Ja sitten himo pettää sinut: tyydytystä on mahdotonta saada. Loppujen lopuksi se saattaa johtaa sinut rikoksen tielle ja telkien taakse, vaikka olisit kristittykin.

Raamatussa sanotaan, että meidän on naulittava himomme ristille (Gal. 5:4), ne on kuoletettava (Kol. 3:5), niistä on pidättäydyttävä (1. Piet. 2:11) eikä niihin saa mukautua (1. Piet. 1:14). Himon ristiinnaulitseminen tarkoittaa sitä, että tuomitsemme sen yhä uudelleen Jumalan ja sielunhoitajan edessä, ja pyydämme voimaa siitä päästä.

Kristillisissä piireissä, jopa Jumalan valtakunnan työntekijöiden parissa, on niitä, jotka ovat unohtaneet tämän yksinkertaisen totuuden: Meidän on turha luulla saavamme syntimme anteeksi, jos aiomme vakain tuumin jatkaa niiden harjoittamista.



Edelliset