Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.



Partnerin vaihtajan yksinäinen vanhuus (16.10.2020)

(Tämä juttu on otettu kirjastani Ihmisen käyttöohjeet, sen kolmannesta painoksesta, joka ilmestyy vuonna 2021.)

Uusi testamentti kuvaa sukupuolielämän syntejä kahdella sanalla: huoruus (moikheia) ja haureus (porneia). Edellinen tarkoittaa aviollista uskottomuutta, jälkimmäinen kaikkia muita seksuaalisia toimintoja, jotka tapahtuvat miehen ja naisen välisen, elinikäisen, monogaamisen aviosuhteen ulkopuolella. Jeesus käytti näitä molempia ilmauksia samassa lauseessa sanoessaan: "Juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset (moikheia), siveettömyys (porneia)... Nämä ihmisen saastuttavat." (Matt. 15:19.)

Nykyään naiset esittelevät päivälehden palstoilla kuvan kanssa elämäntapaansa, jota vielä parikymmentä vuotta sitten olisi pidetty täysin moraalittomana. Naisen on vapauduttava hyödyntämään seksuaalisuuttaan, toitotetaan joka tuutista. Yhden illan suhteissa ei ole mitään vikaa. Seksin myyminen sokeri-isukille tai muille asiakkaille on ihan kunniallinen tapa ansaita rahaa. Raamatun mukaan ei kyllä ole. Se on kaikin tavoin tuhoisa elämäntapa. Mitenköhän suuri osa aikamme nuorten naisten masennuksesta lieneekään irrallisten sukupuolisuhteiden syytä?

"Kyllä minä sitten olen uskollinen, kun se oikea löytyy. Siihen asti voin bilettää niin paljon kuin huvittaa", ajattelee moni nuori meidän aikanamme. Mutta me emme voi syödä kakkua ja säästää sitä. Emme voi jaella intiimeintä itseämme monelle ja samalla säästää sitä sille oikealle. Se mikä muille jaellaan, on kaikki (tulevan) aviopuolison kakusta pois. Kohdistan nämä sanani sekä miehille että naisille.

Naisen vetovoima ei kestä iän kaiken, etenkään vapailla markkinoilla. Eikä kyllä miehenkään. Sex appeal katoaa iän karttuessa. Irtosuhteita harrastanutta ihmistä odottaa suurella todennäköisyydellä yksinäinen vanhuus. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Coco Chanel. Siinä meillä oli kaunis nainen, joka sai kaiken, mitä nainen ikinä toivoa saattaa: perusti maailman ehkä kuuluisimman muotihuoneen ja kehitteli maailman kuuluisimman hajuveden. Coco oli itsenäinen nainen, ei mikään miehen kylkiäinen. Rahaa hänellä oli kuin roskaa, samoin fiksuja rakastajia.

Ja mikä olikaan tämän naisen arvio elämästään, kun kuolema alkoi lähestyä? Elämänkerta sanoo: "Hän inhosi asemaansa. Valitti jokaiselle joka jaksoi kuunnella, että hänen elämänsä oli epäonnistunut täydellisesti — eihän hän ollut saanut lapsia eikä ollut pystynyt säilyttämään yhdenkään miehen rakkautta. Coco alkoi kannattaa mahdollisimman antifeminististä kantaa miehen ja naisen välisestä suhteesta. Nainen, jota ei rakasteta, ei ole nainen. Nainen, jota ei rakasteta, on kadotettu nainen. Hänen ei kannata tehdä muuta kuin kuolla."

Vuoden 1966 haastattelussa Chanelin ollessa 85 vuotta vanha, hän neuvoi naisia elämään tavanomaista elämää, jos he tahtovat tulla onnellisiksi. "On parempi pysyä aviomiehen luona, vaikka tästä tulisi lihava ja tylsä, kuin elää yksin", hän sanoi. Suuret saavutukset eivät tuottaneet Chaneille mitään tyydytystä. "Olen epäonnistunut elämässäni. Olen itkenyt paljon." Näinkin hän sanoi.

Chanel teki töitä 88-vuotiaaksi asti. Vielä illalla hän kävi kävelyllä, kun seuraavana aamuna kuoli. Palvelijattaren mukaan hänen viimeiset sanansa olivat: "Nyt ne tappavat minut!" Minkä muun johtopäätöksen Chanelin elämänkerrasta voi tehdä kuin sen, kuin että rakastajien kanssa eletty elämä — ja heitä tällä naisella riitti melkein seitsemänkymppiseksi asti — jättää jälkeensä yksinäisen vanhuuden ja tyhjän sydämen. Katsokaa heidän loppuaan, sanoo Raamattu. Vasta lopusta nähdään, kestikö ihmisen arvomaailma kuoleman testin.



Edelliset