Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.


Laki ja evankeliumi, osa 2: Miksi lain ja evankeliumin erottaminen on tärkeää? (23.5.2020)

Katsooko Jumala meidän syntejämme sormiensa läpi, heikkoa ymmärtäen, vai rankaiseeko hän joka ainoan rikkomuksemme lakinsa mukaan? Onko risti osoitus vain Jumalan rakkaudesta, vai onko se myös hänen vihansa ilmestymisen paikka? Toisin sanoen: oliko Jeesus todella Isänsä hylkäämä kuollessaan? Antaako Herra omilleen vain onnea ja siunausta vai myös suurta kärsimystä? Tällaisista asioista on kyse, kun puhumme lain ja evankeliumin oikeasta erottamisesta.

Ja edelleen: onko Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta lakia vai evankeliumia? Päätellen niistä lukemattomista radiohartauksista, joissa "lähimmäisyyttä" korostetaan kristinuskon pääasiana, voisi luulla monen kirkon työntekijän pitävän sitä suurenakin evankeliumina. Mutta ei, tämä vertaus on ankaraa lakia, joka osoittaa meille, ettemme parhaista yrityksistämme huolimatta ole olleet lähestulkoonkaan sellaisia lähimmäisiä, kuin meidän olisi pitänyt olla. Vain Jeesus on elänyt kuten laupias samarialainen.

Hyvä lukijani, annatko sinä lain osoittaa sinulle ne synnit, joita joka tapauksessa teet jatkuvasti Jumalaa, lähimmäistäsi ja itseäsi vastaan? Suututko, jos joku julistaa syntisi synniksi? Protestoitko sanomalla, ettei uskonto saa ahdistaa ihmistä ja että toisen heikkouksien osoittelu on väärää vallankäyttöä? Onko armo sinulle jo niin itsestään selvä asia, että siitä on tullut suorastaan alennusmyyntitavaraa – halpaa armoa, joka antaa sinulle luvan elää niin kuin itse tahdot ja toisin kuin Jumala sanassaan käskee ja kieltää?

Vai onko tilanteesi ehkä sellainen, että epäilet jatkuvasti taivaaseen pääsyäsi? Näet syntisi, jotka sinun olisi pitänyt voittaa jo ajat sitten, mutta joihin yhä lankeat, ja sinun on äärimmäisen vaikea uskoa niitä anteeksi? Ensimmäinen teesini tämän aiheen äärellä onkin se, ettei ihminen voi saada todellista rauhaa sydämeensä, ennen kuin hän pääsee selville lain ja evankeliumin erosta ja niiden molempien tehtävästä pelastuksen asiassa.

Laki ja evankeliumi ovat erottamattomasti sidoksissa Jumala-kuvaan. Laki osoittaa meille Jumalan pyhyyden, evankeliumi hänen rakkautensa. On kohtalokasta unohtaa jompikumpi näistä Jumala-kuvan puolista julistuksessa tai sielunhoidossa – sillä se jumala, josta jätetään toinen puoli pois, ei olekaan enää elävä Herra, vaan kuollut epäjumala.


Edelliset