Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.


Miksi tarvitaan päivittäistä hartauskirjaa? (11.1.2020)

Reijo Huuskonen haastattelee Mailis Janatuista vuonna 2000.

1. Tämä päivittäishartauskirja "Jää luoksemme" poikkeaa kaikista muista myynnissä olevista hartauskirjoista siinä, että se vie lukijansa matkalle läpi koko Luukkaan evankeliumin, jae jakeelta. Mistä sait ajatuksen tällaiseen kirjaan? Miten teksti muotoutui?

Luen itse Raamattua kynä kädessä joka päivä. Opin tämän tavan Japanin Opiskelijalähetyksessä 15 vuotta sitten ja harvasta opista olen yhtä kiitollinen kuin tästä. Olen kirjoittanut ikioman kommentaarin koko Raamattuun (siihen meni seitsemän vuotta) ja joihinkin sen osiin montakin kertaa.

Opetin Luukasta Koben raamattukoulussa monta vuotta ja olen kirjoittanut siihen myös paljon raamattupiirikysymyksiä. Sanalla sanoen, Luukas on yksi suosikkikirjoistani Raamatussa. Kun katselin vanhoja muistiinpanojani, tajusin, että niistähän voisi tulla kirja. Niin niistä tulikin, mutta vaati kaksi vuotta kovaa työtä, ennen kuin Jää luoksemme -kirja muotoutui muistiinpanojeni pohjalta sellaiseksi kuin se nyt on.

Minusta on tärkeää, ettei meidän aikamme hartauskirja ole pelkkää "hartautta", vaan siihen sisältyy myös aimo annos kristillistä oppia ja elävää sovellutusta aikamme ihmisten elämään. Joka tuutista tulee muunlaista oppia ja muunlaisia arvoja kuin kristillisiä. Tämä kirja on minun panokseni taistelussa Suomen Siionin maallistumista vastaan.

2. Keitä olet ajatellut kirjan lukijoiksi ja käyttäjiksi?

Koetin kirjoittaa tekstini sellaisiksi, että niitä ymmärtäisi ihan kuka tahansa, ainoa poikkeus ovat alle kouluikäiset lapset. Sillä ei ole väliä, miten paljon lukija tietää kristinuskosta edeltä käsin. Pyrkimyksenäni oli tehdä kirjastani niin mielenkiintoinen, että siihen tarttuminen olisi ilo, ei velvollisuus. Aika näyttää, missä määrin tässä pyrkimyksessäni onnistuin.

Kirja sopii mielestäni rippilahjaksi, syntymäpäivälahjaksi ja joululahjaksi sekä uskoville että ei-uskoville sukulaisille ja ystäville. Toivoisin, että mahdollisimman monet perheet lukisivat Jää luoksemme -kirjaa yhdessä. Perhehartaus pitäisi saada Suomessa siihen arvoon, missä se esimerkiksi Norjassa on. Norjahan on tällaisten hartauskirjojen suurkuluttaja – ja siellä kristittyjen perheiden lapset pysyvätkin varsin hyvin uskovaisten porukoissa. Jää luoksemme -kirja voisi auttaa perheitä valmistautumaan yhdessä pääsiäiseen ja jouluun, niin että näiden juhlien sanoma ei unohdu kaiken muun keskellä. Vielä yksi käyttömahdollisuus: jos tarvitset tekstejä seurakuntasi tai koulusi hartaushetkiin, niin tästä kirjasta niitä löydät vaikka kuinka paljon.

Omistin kirjan siskojeni ja veljeni lapsille, joita on nyt 15 kappaletta ikäjakaumalla 2–27 vuotta. Heitä minä ajattelin koko ajan noita tekstejä kirjoittaessani. Tahdoin kertoa heille Jeesuksen koko elämän ja opetuksen mielenkiintoisella tavalla ja niin lyhyissä pätkissä, että he jaksavat ne lukea. Tämä on minun perintöni noille rakkaille lapsille ja nuorille. Toivon ja rukoilen, että kirjani kuluisi myös oman sukuni käsissä.

3. Olet kirjoittanut suomen kielellä noin kymmenen kirjaa. Mistä saat aikaa muun työn ohella kirjoittamiseen?

Niin, siinäpä kysymys. Itse asiassa kirjoittaminen on tätä nykyä minun korkein kutsumukseni, tärkeämpi kuin mikään muu. Sydäntäni suorastaan polttavat kaikki ne aiheet, joista pitäisi ehtiä kirjoittaa. Istun tietokoneen ääressä aina kun se on mahdollista; ja onhan se tällaiselle perheettömälle ihmiselle mahdollista iltaisinkin. Tosin sosiaalinen elämäni kärsii tästä järjestelystä; poden koko ajan pahaa omaatuntoa siitä, miten vähän kutsun ystäviä kylään ja käyn itse kylässä.

Toisaalta kirjoja ei synny, jollen ole ihmisten kanssa tekemisissä. Minun pitää nähdä ja kuulla elävää elämää. Sen lisäksi on luennoitava moneen kertaan siitä aiheesta, josta aion joskus kirjoittaa. Ja sitten kun eepos on kertaalleen saatu kovalevylle, alkaa kova korjaaminen. Muutan tekstejäni varmasti kymmeneen kertaan, ennen kuin olen niihin tyytyväinen.

5. Onko jokin ydinajatus tai viesti, jonka nimenomaan tämän kirjasi välityksellä tahtoisit lehtemme lukijoille tuoda?

On. Kirjoitin tämän kirjan siksi, että ihmiset oppisivat lukemaan Raamattua säännöllisesti ja tajuaisivat, miten mielenkiintoinen ja ihana kirja se on. Tahdoin antaa lukijalle sen kokemuksen, että Jumalan sana kantaa meitä kaikissa vaiheissamme, olipa elämämme kuinka vaikeaa tahansa. Pyrin erottamaan lain ja evankeliumin toisistaan sillä tavalla, että lukija voisi uskoa syntinsä anteeksi yhä uudestaan. Joka päivä.


Edelliset