Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.


Joosef (21.12.2019)

Miltähän tuntuisi olla kuninkaallista sukua suoraan alenevassa polvessa — mutta miehitetyssä maassa? Joosef voi kerskailla esi-isillään eikä kuitenkaan voinut. Hän oli hurskaan Daavidin, mutta myös jumalattoman Manassen jälkeläinen. Sukulaiset asuivat Betlehemissä, mutta Joosefin vanhemmat tai isovanhemmat olivat muuttaneet siirtolaisiksi pakanain Galileaan, josta ei arveltu koskaan voivan tulla mitään hyvää. Joosefista oli tullut kylänsä puuseppä tai rakentaja.

Tässä kyläpahasessa asui silloin myös Maria-niminen tyttö, jossa ei ollut mitään muuta erikoista kuin se, että hänkin kuului Israelin muinaiseen kuningassukuun, tosin Natanin, ei Salomon, kautta. Tyttö ei ollut tässä vaiheessa vielä edes kahtakymmentä vuotta täyttänyt. Hän oli kihloissa Josefin kanssa ja odotti ilolla häitään.

Eräänä päivänä tytön elämä muuttui, sillä enkeli tuli tarjoamaan hänelle tehtävää Jumalan äitinä. Herra pakottanut Mariaa suostumaan suunnitelmaansa, vaan ikään kuin kysyi tämän suostumusta. Lapsi syntyisi Pyhästä Hengestä, ilman miehen myötävaikutusta. Marialla oli ihmeellinen usko — hän ei vähääkään epäillyt Jumalan sanaa. "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon?" — tämä kysymys ilmaisee alkukielessä vain tiedonjanoa, ei epäilystä. Mitään neitseestäsyntymisen kaltaista ei ollut tapahtunut milloinkaan maailmanhistoriassa, eikä tulisi koskaan tämän jälkeen tapahtumaan. Ja kuitenkin Maria uskoi Jumalan sanan jo ennen kuin raskauden merkit hänen ruumiiseensa ilmestyivät.

Ei ollut varmaankaan helppoa jäädä odottamaan, mitä tästä raskaudesta seuraisi. Mitä sanoisivat isä ja äiti? Mitä sanoisi sulhanen? Entä naapurin juorutädit? Mutta Maria antoi Jumalalle luvan toimia tahtonsa mukaan ja jätti seuraukset hänen hoidettavikseen.

Mutta Maria oli myös naisteologi, joka on sepittänyt Raamattuun valtavan kiitosvirren. On vaikea ymmärtää, miten oppimaton tyttönen osasikaan runoilla niin syvällisen psalmin, täynnä viittauksia Vanhaan testamenttiin. Ja kun raskaus alkoi hänessä näkyä, niin Nasaretissa pyörähti juorumylly käyntiin. Tuohon aikaan (kuten nykyäänkin) oli jokaisen tytön kunnia-asia mennä naimisiin neitsyenä. Myös Mooseksen laki vaati sitä ankaran rangaistuksen uhalla.

Marian raskaus on Josefille kauhea shokki. Miten Marian vanhemmat pitivät tietysti raskautta Joosefin syynä. He olivat kaikesta päätellen niin vihoissaan nuorelle kihlaparille, että jättivät häiden järjestelynkin sikseen, vaikka tytär oli yhdeksännellä kuukaudella raskaana. Maria ja Joosefhan olivat vasta kihloissa, kun tuli määräys keisari Augustuksen verollepanosta.

Outoa on sekin, että Marian äiti päästi tyttärensä pitkälle ja vaivalloiselle matkalle tuossa tilassa. Joosef olisi aivan hyvin voinut ilmoittaa kihlattunsa veroluetteloon ilman tämän läsnäoloakin, mutta näyttää siltä, kuin Maria ei olisi uskaltanut jäädä Nasaretiin. Ehkä hän pelkäsi, ettei kukaan auttaisi häntä synnytyksessä! Näin vaikeaksi voi Jumalan antaman tehtävän suorittaminen ihmiselle käydä.

Matka Juudaan oli ollut kihlaparille äärimmäisen raskas, jopa siinä määrin, että nuo kaksi saattoivat jo epäillä Jumalankin hylänneen heidät. Viimeinen nousu vuorta ylös. Synnytyspolttojen ilmaantuminen. Epätoivoinen majapaikan etsintä. Pimeys. Talli. Lika. Joosef kätilönä. Tuosta tilanteesta oli leikki kaukana.

(Ilmestynyt Uusi Tie -lehdessä)


Edelliset