Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.


Salomo 9/9: Elämää haaremissa (16.10.2019)

Millaista sitten oli naisten elämä haaremissa Salomon aikaan? Ensinnäkin haaremi oli kuin vankila; sieltä ei päässyt pois, vaikka miten olisi tahtonut. Emme tiedä, saivatko Salomon naiset tehdä työtä, vai oliko heidän arkensa pelkkää laiskottelua ja kauneuskilpailua. Mihin he käyttivät aikansa ja energiansa, kun heillä oli aviomies vain teoriassa, eikä useimmilla edes lapsia elämänsä tyhjyyttä täyttämässä? Kaikkien noiden tuhannen naisen sydän huusi rakkautta, mutta mihin he olisivat kaipuunsa kohdistaneet? Enintään toinen toisiinsa. Varmasti lesbosuhteet rehottivat Salomon haaremissa.

Luodessaan naisen Jumala antoi hänelle kolme tehtävää: hänen pitää olla sopiva apu ja kumppani miehelleen, hänen pitää synnyttää ja kasvattaa uusia ihmisiä tähän maailmaan. Ja kolmanneksi hänen pitää viljellä ja varjella maata ja tehdä se itselleen alamaiseksi miehensä rinnalla. (Tähän sisältyy myös tieteiden ja taiteiden harjoittaminen.) Haaremissa näiden tehtävien toteuttaminen on lähestulkoon mahdotonta.

Joka ikinen haaremin asukeista olisi voinut hyvällä syyllä lähettää #metoo viestin: minuakin on käytetty hyväksi. Minunkin elämäni on mies tuhonnut. Itse asiassa olisin ollut paljon onnellisempi vaikka millaisen töllin emäntänä, jos vain olisin saanut rauhassa olla yhden miehen vaimo ja lapsilauman äiti

Missä ikinä maan päällä on ollut haaremi, sinne on tarvittu palvelijoiksi kastroituja miehiä, etteivät seksuaalisesti frustroituneet naiset solmisi suhteita palvelijoidensa kanssa. Kiinan keisarilla eunukkeja oli loppujen lopuksi satatuhatta. Ei siis vain naisten elämä mennyt hukkaan, vaan myös lukemattomien miesparkojen elämä tuhottiin kastraatioleikkauksella jo heidän ollessaan pieniä poikia.

Entä haaremin uskonto sitten? Sanoiko Salomo naislaumalleen saman, minkä Joosua sanoi kansalleen: "Minä ja minun perheeni palvelemme Herraa!" (Joos. 24:15). Opetettiinko noille naisille ylipäätään Israelin uskontoa? Käytettiinkö heitä temppelissä, niin että he saivat rukoilla Herraa ja uhrata hänelle? Ei varmaan. Sellainen naislaumahan olisi täyttänyt koko temppelialueen ja joutunut valtavan huomion kohteeksi. Ja kiinnostiko haaremin naisia ylipäänsä Israelin näkymättömän Jumalan palvonta? Luultavasti ei.

Salomon naisten piti etsiä lohtunsa muualta. Täyttääkseen uskonnolliset tarpeensa ja voidakseen rukoilla itselleen poikalapsia he ryhtyivät vaatimaan mahdollisuutta palvoa omia jumaliaan. Faraon tytär oli jo saanut sellaisen luvan saanut, mikseivät sitten muut?

Saattaa olla, että lupa ensimmäisen palvontapaikan pystyttämiseen Jerusalemin kupeeseen oli kiven takana, mutta kun se oli saatu, ei naisten kinuamisella ollut loppua. Ammonilaiset halusivat Milkomin, moabilaiset Kemosin, sidonilaiset Astarten, heettiläiset ja edomilaiset omat jumalankuvansa, mitä ne nyt sitten olivatkaan.

Salomo antoi periksi. Eikä siinä vielä kaikki, vaan ennen kuolemaansa hän jopa palvoi noita ulkomaalaisia jumalia. Niin kauas oli Herran lemmikki eksynyt lapsuutensa ja nuoruutensa uskosta – naisten tähden.

Miten siis on: oliko Salomo sankari, jonka Herra oli kutsunut valtakuntansa taistelijaksi, vai oliko hän vain surkea kompromissien tekijä, joka hajotti Jumalan valtakuntaa? Vastauksen tähän kysymykseen saat tietää vain, jos ostat itsellesi Salomo-kirjan ja luet sen.


Edelliset