Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.



3. käsky: Muista pyhittää lepopäivä (10.1.2018)

Mihin aika on yhtäkkiä kadonnut länsimailta? Miksi ihmisillä on nykyään jatkuvasti tulenpalava kiire? Siksi että aika katoaa maailmasta, jollei lepopäivää pyhitetä. Jumala, ihmisen suunnittelija, määräsi meidät lepoon joka seitsemäs päivä. Juuri viikon pituinen työn ja levon vaihtelu näyttääkin olevan ihmisen ruumiille ja – psyykelle kaikkein sopivin.

Joka antaa itselleen luvan levätä kerran viikossa, sen ruumis ja sielu eivät pala loppuun. Hän myös jaksaa tehdä arkena työtä tehokkaasti. Lepopäivä on elämisen laadun ehdoton edellytys. Se antaa aikaa paitsi Jumalan sanalle, myös perheelle, luonnolle, ystäville, kirjoille, kulttuurille. Se antaa meille aikaa elää sanan varsinaisessa merkityksessä.

Erilainen päivä. Pakanamailla me lähetystyöntekijät opetamme nuorille kristityille kädestä pitäen, miten lepopäivää vietetään: siten, että sunnuntaista tehdään erilainen päivä. Silloin ei käydä kaupassa, ei siivota eikä pestä pyykkiä. Pyhänä mennään kirkkoon ja luetaan Raamattua. Iltapäivällä voidaan sitten viettää aikaa luonnossa tai perheen ja ystävien seurassa.

Nyt olemme Suomessa palaamassa pakanuuden pimeyteen, kun ero pyhän ja arjen väliltä on hävitetty. Kaupat pitävät ovensa auki sunnuntaina. Yhä useampi ihminen joutuu käymään töissä pyhäisinkin. Lapset uhrataan epäjumalalle, jonka nimi ei ole Baal eikä Buddha, vaan Mammona Markkinatalous. Syy on työnantajan, joka rahanhimossaan tätä vaatii, mutta ennen kaikkea eduskunnan, joka lait laatii.

Mitä kaikkea siitä seuraakaan, että Mammona Markkinatalous vetää lepopäivän kohdalla pisimmän korren? Perheellä ei ole enää yhteistä vapaa-aikaa. Mikään viikonpäivä ei ole enää erilainen kuin muut. Hiljaisuus häviää. Kaikki on yhtä ja samaa kiirettä, stressiä ja shoppailua. Sunnuntai muuttuu Suomessakin parhaaksi ostospäiväksi, mitä se Japanissa aina on ollut. Ihmiset ovat viikonlopun mentyä jopa väsyneempiä kuin sen alkaessa.

Eräs tuttavani kertoi, että ensimmäinen askel heidän aviokriisinsä ratkeamiseen oli se, että perhe alkoi pyhittää yhdessä lepopäivän. Kumpaa luulet lastesi sinulta toivovan: yhteistä aikaa vai jotakin tavaraa, jonka voit pyhätöillä hankkimillasi rahoilla heille ostaa? Ja milloin opetat lapsillesi Raamattua ja viet heidät pyhäkouluun, jos sunnuntai häviää kalenteristasi?

Miten lepopäivä pyhitetään? Lepopäivän pyhittämistä pidetään Raamatussa suorastaan uskon koetinkivenä. Herra lupaa antaa sateen ja sadon, ruuan pöytään ja rauhan valtakuntaan niille, jotka noudattavat kolmatta käskyä (3. Moos. 26:1-13).

Kolmannessa käskyssä on siis kaksi osaa: lepo ja pyhittäminen. Jälkimmäinen sana tarkoittaa "erottamista". Jumala "erotti" pyhän arjesta ja liitti sen viettämiseen erityisen siunauksensa. Meidän kohdallamme pyhittäminen merkitsee sitä, että annamme sielullemme levon kuulemalla Jumalan ääntä.

Uskonpuhdistuksen teologit opettivat, että lepopäivä pyhitetään vain puhtaan evankeliumin saarnalla. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että et mene kuuntelemaan saarnaajaa, joka kieltää jonkin Raamatun tai uskontunnustuksen kohdan. Sinun pitää etsiä vaihtoehtoinen jumalanpalvelus, jossa Sanaa julistetaan oikein ja sakramentit jaetaan Raamatun mukaisesti. Me kannatamme näet oikeaa oppia ja vastustamme väärää myös jaloillamme!

Jumala tahtoo kertoa meille sunnuntai sunnuntain jälkeen, kuka antaa meille syyllisyytemme anteeksi, ja mistä tulee lohdutus murheisiimme. Vain tätä sanaa kuulemalla saamme levon sielullemme, ja pyhäpäivä tulee pyhitetyksi. Pelkkä viikonlopun yli "huvitteleminen" ei meitä virkistä.

Vanha testamentti kutsuu sapattia liiton merkiksi. Itse asiassa lepopäivä onkin Vanhassa testamentissa ennakkokuva uudesta liitosta, joka perustuu syntien anteeksisaamiseen ja sen kautta saatavaan lepoon – ei oman tekomme, vaan Jeesuksen teon tähden.

(Tämä kirjoitus on ilmestynyt Länsi-Suomen herännäislehdessä vuonna 2014)


Edelliset