Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.

Mitä on profeetallinen julistus? (1.9.2016)

Tuliko AIDS tähän maailmaan Jumalan rangaistuksena seksuaalisesta holtittomuudesta, vai oliko sen tulo pelkkä sattuma? Kuuntelin vastikään erästä todella hyvää ja konservatiivista norjalaista julistajaa, joka vastasi tähän kysymykseen: kukaan ei tiedä. Siitä ei ole ilmoitusta olemassa. Siksi asiasta on vaiettava.

Norjalainen teologi oli sitä mieltä, että Vanhan testamentin profeetat saattoivat saarnata katastrofien olevan kansansa syntien seurausta, koska he olivat saaneet siitä asiasta Herran sanan. Me emme voi, koska erityinen ilmoitus on jo päättynyt. Tämä ajattelutapa näyttää levinneen Utöian jälkeen norjalaiseen teologiaan laajemminkin.

Käteeni sattui samoihin aikoihin Tryggve Kronholmin vanha hyvä kirja "Hän avasi heidän ymmärryksensä". Kronholm puhuu siitä, miten Uuden testamentin apostolit lukivat Vanhaa testamenttia. He nimittäin tulkitsivat Moosesta ja profeettoja paitsi typologisesti myös profeetallisesti. Apostolit siis kysyivät, mitä VT:n tekstit merkitsevät heidän omalle sukupolvelleen.

Mutta tämä prosessihan oli alkanut jo Vanhan testamentin aikana. Profeetat olivat lukeneet 5. Mooseksen kirjan lukuja Jumalan siunauksista ja kirouksista ja soveltaneet niitä omaan aikaansa (5. Ms. 27-28). Elia oli julistanut niiden pohjalta kuivuuden tuloa Baalia palvovalle kansalleen. Samoin oli tehnyt Jeremia, mutta hän ei ollut ennustanut vain kuivuutta vaan kaikkia muitakin Mooseksen kirjaamia kirouksia: miekkaa, nälkää ja ruttoa aina kannibalismiin asti.

Myös Jeesus vahvisti Mooseksen kirjan uhkaukset puhuessaan lopun ajoista ja mainitessaan siinä yhteydessä myös kulkutaudit. (Lk. 21:11). Ilmestyskirjassa rutto-teema päättyy neljänteen sinettiin: Hevosen selässä ratsastaa tämän maan päälle Kuolema, ja sen jäljessä tulee Tuonela. Ratsastajille annetaan valta neljänteen osaan maan asukkaista, jotka he saavat tappaa miekalla, nälällä ja rutolla ja jättää loput villipetojen kynsiin.

Miten me siis voisimme sanoa maailmanlopun ja Kristuksen paluun lähestyessä, ettei tämän päivän ilmiöistä ole olemassa mitään Jumalan ilmoitusta, ja siksi niistä on vaiettava? Tämähän tarkoittaisi, ettei profeetallinen julistus saisi enää kaikua keskuudessamme. Ei se kyllä kaikunut Norjassakaan Utöian tragedian jälkeen. Edes konservatiivinen piispa ei saanut sanotuksi, että nyt on aika julistaa katumus ja rukouspäivä, ja ryhtyä miettimään, miksi Norjassakin on tähän tultu.

Jeesus esitti Mooseksen kirjan kirouksiin yhden tärkeän varauksen: yksilötasolla emme voi soveltaa niitä kenenkään ihmisen elämään. Eivät ne olleet syntisempiä, joiden päälle Siiloan torni kaatui. Ei AIDS:iin sairastunut ole välttämättä yhtään syntisempi kuin kukaan muukaan. Sama pätee myös Utöialla kuolleisiin nuoriin. Mutta kollektiivinen syyllisyys jää silti olemaan. Jos kansakunta hylkää Jumalan, ovat seurauksena miekka, nälkä ja rutto. Myös AIDS.

Me tarvitsemme tänä päivänä Suomessakin yhä enemmän profeetallista julistusta, joka asettaa kokonaisen kulttuurin vastuuseen Jumalan lain hylkäämisestä ja kertoo Raamatun arvovallalla, mitkä seuraukset kansakunta samalla vetää itsensä ja lastensa päälle.

Edelliset