Viikon juttu
Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.
Etsivä löytää – mutta mitä?/Saarnaaja 7:24-29 (16.3.2016)
24. Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää? 25. Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi. 26. Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.
27. Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta; 28. mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista. 29. Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.
Kuudessa lyhyessä jakeessa Saarnaaja mainitsee sanan "etsiä" kolmesti ja sanan "löytää" kokonaista kahdeksan kertaa. Tämä Saarnaajan tunnustus sisältää filosofin ja totuudenetsijän todellisen ongelman: sen että intohimot hyvin usein voittavat järjen. Lukija voi ehkä hymyillä filosofin tunnustuksen odottamattomalle käänteelle, mutta samalla hän joutuu myöntämään, ettei Saarnaajan kokemus ole mitenkään ainoalaatuinen.
Kuolemaakin katkerampi kokemus. Saarnaaja tahtoo tulla viisaaksi, löytää kaiken olemuksen. Niinpä hän ryhtyy oppimaan, miettimään, etsimään ja tutkimaan. Hänellä on todennäköinen lopputuloskin jo valmiina: tutkimus tulee osoittamaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi (26).
Käy kuitenkin niin, että Saarnaaja itse osoittautuu typerykseksi. Viisauden etsimisestä hän lankeaakin lihan himoihin. Viisaus unohtuu täysin, ja miesparka saa niskaansa monta ongelmaa ja sydämen tuskaa. Lopulta Saarnaaja tulee siihen tulokseen, ettei tuhannenkaan joukosta löydy yhtään kunnollista naista. Jos Raamatussa voidaan sanoa olevan jokin naista halveksiva kohta, niin se on tässä, Saarnaajan kirjassa, lainausmerkkien sisällä.
Jeesus löysi myös katunaisen. Jeesuksella oli kaikki se viisaus, jota Saarnaaja koetti löytää. Viisaus ei ollut hänelle teoriaa, vaan käteen tarttumista, itsensä uhraamista - ristiä. Vapahtaja ei pitänyt koskaan naisia miehiä huonompina. Päinvastoin, hänhän löysi ihmisen katunaisestakin. Jeesuksen viisautta eivät lihan himot koskaan hämärtäneet. Tästä viisaudesta ja totuudesta ei Saarnaaja mitään tiennyt.
Edelliset
- Vanhurskauden ongelma/Saarnaaja 7:12-23 (5.3.2016)
- Suru on naurua parempi/Saarnaaja 7:1-11 (27.2.2016)
- Halu, nautinto ja onni/Saarnaaja 6 (15.2.2016)
- Jumalan lahja/Saarnaaja 5:9-20 (5.2.2016)
- Saarnaajan jumalanpalvelus/Saarnaaja 5:1-8 (28.1.2016)
- Yksin ja kaksin/Saarnaaja 4:7-16 (19.1.2016)
- Sorrettujen kyynelet/Saarnaaja 4:1-6 (12.1.2016)
- Lisää...