Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.


Jumalan lahja/Saarnaaja 5:9-20 (5.2.2016)

9. Ja maalle on kaikessa hyödyksi, että viljellyllä maalla on kuningas. 10. Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta. 11. Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee? 12. Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua.

13. On raskas onnettomuus, jonka minä näin auringon alla: rikkaus, joka on säilytetty onnettomuudeksi haltijallensa. 14. Se rikkaus katoaa onnettoman tapauksen kautta; ja jos hänelle on syntynyt poika, ei sen käsiin jää mitään. 15. Niin kuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä. 16. Raskas onnettomuus tämäkin on: aivan niinkuin hän tuli, on hänen mentävä; ja mitä hyötyä hänellä sitten on siitä, että on vaivaa nähnyt tuulen hyväksi? 17. Myös kuluttaa hän kaikki päivänsä pimeydessä; ja surua on hänellä paljon, kärsimystä ja mielikarvautta.

18. Katso, minkä minä olen tullut näkemään, on hyvää ja kaunista syödä ja juoda ja nauttia hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, jolla ihminen itseänsä vaivaa auringon alla lyhyinä elämänsä päivinä, jotka Jumala on hänelle antanut; sillä se on hänen osansa. 19. Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa. 20. Sillä hän ei tule niin paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.

Jumalan lahja on Saarnaajan mielestä aivan yksinkertaisesti rikkaus, josta saa itse nauttia (18) ja josta ei siis tarvitse kesken kaiken luopua (12-13). Saarnaaja ei tunne ollenkaan Jumalan vierasta työtä, sitä että tämä voi kääntää pahan hyväksi (uskoville) ja hyvän pahaksi (epäuskoisille).

Uskonto on oopiumia kansalle. Mikä sitten on Saarnaajan mielestä Jumalan lahjan (rikkauden, syömisen ja ilon) tarkoitus? "Sillä hän ei tule niin paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala suostuu hänen sydämensä iloon" (19). Toisin sanoen: "Jumalan lahja" on huumausaine, jonka avulla todellisuus saadaan hetkeksi haihdutetuksi tietoisuudesta. Uskonnolla ja todellisuudella, uskonnolla ja totuudella, uskonnolla ja elämän realiteeteilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Kaikki yhdessä vaikuttaa... Rikkaus on Jumalan lahja, mutta niin on köyhyyskin, silloin kun se otetaan Jumalan kädestä. Hyvinvointi kääntyy helpommin ihmiselle uskon menetykseksi kuin puute; tästä tosiasiasta voidaan vakuuttua vertaamalla vaikkapa Euroopan ja Afrikan kirkkoja toisiinsa.

Monta sataa vuotta Saarnaajan kuoleman jälkeen istui Sykarin kaivolla eräs nainen, joka oli ottanut Saarnaajan opit käytäntöön ja koettanut löytää edes jotain onnea turhan elämänsä lyhyihin päiviin. Hänellä oli jo kuudes aviomies menossa...

"Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan..." sanoi Jeesus naiselle (Joh. 4:10). Jeesus itse on se lahja. Syntien anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä ovat Jumalan lahjoja. Niistä lahjoista ei Saarnaaja mitään tiennyt.


Edelliset