Aluksi: Sana ”vanhurskas” tarkoittaa Raamatussa ihmistä, joka kelpaa Jumalalle ja pääsee lopulta taivaaseen. Huomatkaa, että Jeesuksen aikaan sana ”fariseus” ei merkinnyt tekopyhää hurskastelijaa, vaan todella uskovaista ihmistä, joka tahtoi sydämestään palvella Jumalaa ja pitää köyhistä huolta. ”Publikaani” taas oli miehitysvallan palveluksessa oleva isänmaan petturi, joka rikastui pistämällä verovaroja omaan taskuunsa. Juutalaisille temppeli oli ainoa paikka, jossa Jumala voitiin kohdata ja synnit sovittaa. (Huomio: vuoden 1938 käännöksessä on jae 14 käännetty ”vanhurskaampana kuin se toinen”, mutta tämä käännös on väärä. Sitä ei pidä käyttää keskustelun pohjana.)
1. |
|
2. |
|
3. |
|
4. |
|
5. |
|
6. |
|
7. |
|
8. |
|
9. |
|
10. |
|
Ilosanoma: Ilmaus ”olla armollinen” jakeessa 13 sisältää alkukielessä lisämerkityksen ”uhrin perusteella”. Temppelin uhrit olivat Jeesuksen ristinkuoleman ennakkokuvia. Sillä hetkellä, kun publikaani pyysi Jumalalta armahdusta (Jeesuksen uhrin tähden), hänen syntinsä luettiin Jeesuksen syyksi ja Jeesuksen vanhurskaus luettiin hänen hyväkseen. Siksi Jumala voi antaa publikaanille synnit anteeksi ja julistaa hänet vanhurskaaksi.
© www.ilosanomapiiri.fi