1.8.
185. 12:20-21
20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut - kenelle se joutuu?'
21. "Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona."
Vertauksen mies oli koonnut aarretta aittoihin, niin että ne ratkeilivat liitoksissaan. Taivaalliseen aarrearkkuun hän sen sijaan ei ollut pudottanut kolikon kolikkoa. Miksi ei?
Rikkaan miehen ongelma oli se, ettei hänellä ollut mitään ongelmaa. Hänen ei ollut tarvinnut yhtenäkään elämänsä päivänä huutaa apua Jumalalta, koska hänellä ei ollut mitään todellista avun tarvetta. Hänen mieleensäkään ei tullut kiittää Jumalaa auringonpaisteesta ja sateesta, joita tämä antoi juuri sopivasti hänen pelloilleen. Mies ei kiittänyt terveydestäänkään, koska se oli hänelle itsestäänselvyys.
Helppo elämä oli rikkaan miehen todellinen onnettomuus. Jos viljasato olisi tuhoutunut muutamana vuonna peräkkäin tai jos mies olisi sairastunut tuskalliseen tautiin, hänen olisi ollut pakko ajatella kuolemaa ja iänkaikkisuutta. Hänen olisi pitänyt huutaa apua Jumalalta ja etsiä lohdutusta Raamatusta. Sillä tavalla Jumalan sanasta olisi voinut tulla tämän miehen taivaallinen aarre.
Tai entäpä jos mies olisi yhtäkkiä tajunnut kovasydämisyytensä köyhiä ja kärsiviä kohtaan? Miten onnelliseksi hän olisikaan tullut sinä päivänä, kun olisi tajunnut saavansa kaiken anteeksi. Sillä tavalla syntien anteeksiantajasta olisi voinut tulla hänen taivaallinen aarteensa.
Tajuatko nyt, miksi Jeesuksen täytyy yhä uudestaan näyttää sinulle sinun syntisi? Tajuatko, miksi hänen on ollut ihan pakko antaa sinulle se kärsimys, jota tällä hetkellä kannat?
Kirjasta Mailis Janatuinen: Jää luoksemme - Sana
Luukkaan evankeliumista vuoden joka päivälle.
Perussanoma, 2000.
Kaikki
tekstit (pdf, 1,2 Mt). (Päivittäisversion paasto- ja pääsiäisaika
on sovitettu
kuluvan vuoden kalenteria vastaavaksi.)
© www.ilosanomapiiri.fi